Asiaa palveluiden hinnoittelusta

Löysin mielenkiintoisen sivuston, jossa Margit Mannila (KTT) pohtii uuden palvelun tuotekehitystä hinnoittelun näkökulmasta.

Artikkeli löytyy osoitteesta:

Uuden palvelun tuotekehitys ja hinnoittelu

temp1
www.tourick.co.uk

Ne teistä, jotka ovat kiinnostuneita tuotekehityksen taloudellisista näkökulmimagesista voivat lukea myös Mannilan ajatuksia katetuottolaskennasta ja -hinnoittelusta alta:

http://tutkimu.blogspot.fi/2015/03/katetuottolaskenta-ja-hinnoittelu.html 

 

Mikkelin keskussairaala on kohta nimeltään Mikkelin hyvinvointikeskus – myös terveyskeskusten nimet vaihtuvat

Mikkelin keskussairaala, sairaala, sairaanhoito, sote, sairaanhoitopiiri

Vuodenvaihteessa nämä ovet johtavat Mikkelin hyvinvointikeskukseen. Myös terveyskeskusten ja -asemien nimet vaihtuvat. Mikkelin keskussairaalasta voi tosin käyttää edelleen myös vanhaa sairaala-nimitystä, sillä uusi termi on muualla Suomessa tuntematon. Kuva: Risto Hämäläinen

Lue Länsi-Suomen artikkeli kokonaisuudessa tästä!

 

Tietojohtaminen – Organisaation kehittymisen vaatimaa osaamista tietoa tunnistamalla, tietoa jakamalla ja tietoa luomalla

tietojohtaminen_kari.jpgTietojohtaminen liittyy organisaation tiedon ja osaamisen hallintaan sekä organisaation kehittämiseen näiden avulla. Organisaation tulee tunnistaa organisaation tietovarat ja tiedon tarpeet sekä organisaation osaaminen ja osaamistarpeet.

Organisaation osaaminen on yksilöiden osaamista, jota kautta muodostuu organisaation osaaminen. Oleellista organisaation osaamisessa on sen jäsenten yhteistyö, tiedon jakaminen, osallistaminen ja halu kehittää toimintaa.

Tietojohtamisen käsitteen alle sijoittuvat aineettoman pääoman johtaminen, tiedon jako, innovointi ja oppiva organisaatio. Aineeton pääoma on sitä, mitä ei pystytä tilinpäätöksiin eksaktisti kirjaamaan, kuten mitä organisaatio osaa, miten organisaatiossa jaetaan ja luodaan tietoa tai miten innovoiva ja oppiva organisaatio on. Toki näitä voidaan sanallisesti arvioida, mutta vertailukelpoisia numeraalisia arvoja on vaikea aineettomalle pääomalle antaa.

Kaiken tiedon keruun, -hallinnan ja oppimisen taustalla on organisaation tarve kehittyä yksilöidensä kautta. Halutaan tunnistaa mitä osataan ja millaisia osaamistarpeita organisaatiossa on. Tiedon jakamisella ja yksilöiden oppimisella halutaan saada aikaan ideoita organisaation kehittämiseksi ja menestymisen takeeksi.

Menestymistä takaavat ideat voivat olla moninaisia liittyen esim. asiakashankintaan, työhyvinvointiin, tuotteisiin tai organisaation rakenteeseen ja -toimintaan. Kaikki ideat vaativat kehittäjän mieltä, jossa olemassa olevia tuotteita, palveluita tai toimintatapoja tarkastellaan uusista näkökulmista, mahdollisesti uuden tiedon valossa, ja hoksataan jotain uutta, muutettavaa ja kokeilemisen arvoista.

Mikään organisaatio ei ole immuuni ympärillämme tapahtuvalle jatkuvalle muutokselle halusi se sitä tai ei. Organisaatio on jatkuvasti kilpailutilanteessa olemassaolostaan ja tästä tulee jatkuva kehittymisen tarve. Olemassaolon ehto yrityksissä on taloudellinen tulos, mutta laajemmin ajatellen myös se, että organisaatiolle on tarve.  Tämä koskee myös voittoa tavoittelematonta organisaatiota. Jos emme ole tarkkana maailman muutoksissa, voimme joku päivä huomata, että tehtävämme hoituu jotenkin toisin ja organisaatiomme olemassaolon tarve on hävinnyt.

Jos joku muu taho tekee organisaation tehtävän paremmin, se valtaa markkinoita, on kyse sitten tuotteista, palveluista tai vaikkapa opiskelijoiden hankkimisesta. Olemalla valppaana muutoksessa ja kehittämällä jatkuvasti toimintaamme ansaitsemme olemassaolomme.

Lean-pähkinänkuoressa

 

Törmäsin oheiseen videoon tiedon valtatiellä. Oheisessa videossa on konkretisoitu Lean-ajattelun idea 90sec ytimekkääseen pätkään. Video on valitettavasti englanninkielinen, mutta visuaalinen toteutus antaa hyvän kuvan leanin periaatteista.

Ne teistä, jotka haluavat syventyä tarkemmin asiaan, suosittelen tutustumaan alla olevaan videoon, jossa tarkastellaan Lean Six Sigma -menetelmään hyvinkin tarkasi.

Potkitaan digitaalisia renkaita

”Ei välty välttämättömältä autokauppakaan.

Disruptio riivaa. Netti tulee, netti tappaa. Tai netti nappaa. Miten nyt nettiin suhtautuu, ja disruptioon.

Kaksi on tapaa: alistu, valita ja näivety. Tai ota selvää, mukaudu ja voita.”

Perinteinen autokauppa, se automerkkien kauppias ja huoltojen tarjoaja, on pahoissa vaikeuksissa. Uusia autoja myydään vähemmän kuin ennen, samoin tietysti käytettyjä. Yhtenä ratkaisuna on yritetty parempaa asiakassuhteen hoitamista: huoltoihin kutsumista, pientä asiakasviestintää (minäkin saan pari kertaa vuodessa oikein tekstiviestin isolta autoliikkeeltä), myynnin jatkoja.

Mutta se ei oikein riitä.antti2

Katteet eivät ole häävit. Kulut ovat. Valtavat, kiiltävät myymälät, isot rahat kiinni autoissa. Mutta pitäisi rahan kiertää. Ei kierrä.

Yhä useampi kiertää autoliikkeen, varsinkin merkkiautoliikkeen aika kaukaa. Internetissä asti.

Ennen vanhaan, kun isä auton osti, mentiin paikalliseen liikkeeseen. Vähän potkittiin renkaita, vähän käytiin ajamassa. Oli tuttu myyjä, oltiin merkkiuskollisia. Hinta oli se, mikä oli – tutulta voi saada hieman alennusta.

Nyt on toisin.

Autoja etsitään netistä. Tarjouksia pyydetään sähköpostilla tai muulla digi-systeemillä eri puolilta maata, ja Eurooppaa. Auton hinta ei enää määräydy yhdessä liikkeessä, vaan aika aidosti markkinoilla, monilla paikkakunnilla, monien autoliikkeiden määrittelemänä. Netistä katsotaan, mitä maksaa. Netti, eli markkina määrittelee.

Hyvä esimerkki on Kamux, jos Helsingin Sanomat kirjoitti jutun.

Kamuxin perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kalliokoski arvelee, että ilman nettiä Kamuxilla olisi Hämeenlinnassa yksi liike ja liikevaihtoa ehkä viisi miljoonaa. Kohta on 45 liikettä ja liikevaihtoa yli 300 miljoonaa.

Kasvua on ollut keskimäärin 40 prosenttia kymmenen vuoden ajan, joka vuosi, kertoo Kalliokoski.

Kamux myy käytettyjä autoja. Ei kovin houkuttelevan tuntuinen bisnes. Käytettyjen hintataso on kutistunut parikymmentä prosenttia kymmenessä vuodessa. Suuri osa alan yrityksissä kärvistelee.

Mutta Kamux meni jo ajat sitten verkkoon. Maailmalta löytyy paljon vahvempiakin esimerkkejä netin hyödyntämisestä. Näitä vanhat toimijat kutsuvat markkinahäiriköiksi, kuten disruption diskurssiin kuuluu.

Ongelma toki, että kuluttajat tykkäävät. Perhanat.

Kalliokosken mielestä Kamux on vielä start up -yritys. Kasvun vaiheessa. Siksi on tärkeää seurata kilpailijoita, siis varsinkin niitä ulkomaisia, palvella kuluttajia ja tutkia digitaalisuuden mahdollisuuksia. Ja vaikka toimialana on käytettyjen autojen kauppa, Kamux seuraa aktiivisesti myös muita aloja, Giganttia, H&M:ia, XXL:ää.

Vaikuttavat ovat Kamuxin luvut, olleet jo vuosia.

Eikä siinä periaatteessa ole sen kummempaa oivallusta takana, kuin että nyt auton renkaita potkitaan digitaalisesti.

-Antti Rinkinen, Chief Digital Officer @TamoraOy

Inno-Osaamiskukka

Uusi ratkaisutyöväline kehittämiseen

Inno-Osaamiskukan tarkoituksena on tuottaa uusia näkökulmia ja ideoita

kukka
http://www.eOsmo.fi

kehittämistyöhön sekä liittää osaamisen hallinta kehittämisprosessin kaikkiin vaiheisiin. Inno-osaamiskukka yhdistää luovan ongelmanratkaisun prosessin ja osaamisen hallinnan kysymykset. Inno-Osaamiskukka tukee ihmisten innovatiivisuutta ja osaamisen hyödyntämistä.

Inno-Osaamiskukkaan pääset tutustumaan tästä!

KESÄASUKKAAT SAAPUIVAT JÄMSÄNKOSKELLE LINNAKARTANON KYLÄLLE

Toive kesäkanoista on nyt toteutunut Jämsänkoskella. Linnakartanon kylään saatiin uusia asukkaita tällä viikolla, kun höyhenpeitteisiä kotkottajia saapui ilah6141231-730x548duttamaan vanhuksia.

Kanalan avajaisseremoniaa vietettiin keskiviikkona 15. kesäkuuta aurinkoisessa kelissä.

Tervetuliaispuheen tapahtumassa piti lähihoitaja Paula Inkiläinen, joka toivotti kanaset tervetulleiksi Linnakartanoon.

Puheessaan Inkiläinen toivoi, että muutama asia selviäisi kanojen avulla syksyyn mennessä: “Kumpi oli ensin muna vai kana?”, “Kuinka lyhyt on kananlento? Mitataanko se ajassa vai metreissä?”, “Sanotaan, että menee kuin päätön kana. Siis etenee vai kulkee, miten? “Sanotaan myös, että muisti on kuin kanalla. Siis millainen?”.

– Tavataan, jutellaan ja munitaan, Inkiläinen päätti puheensa.

Kanat ovat munineet jo ensimmäiset munansa ja tuottaneet hyvää mieltä monelle. Niitä on käyty ahkerasti ihmettelemässä ja ihailemassa.

20160615_075156

Alkuperäinen artikkeli: http://www.jamsanterveys.fi/news/Kesaasukkaat-saapuivat-Jamsankoskelle-Linnakartanon-kylalle/24450/18d52b0a-ac8b-49f2-b89c-afb902922ba5

Lähde
Jämsän Seutu 16.6.16